sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Macarons -ohje selätetty..

Minä olen jo varmaan vuoden alusta ellen jo aikaisemmin ajatellut tekeväni ihan itse Macarons:eja, vaikka niitä en ole maistanutkaan, vaan ensimmäisen kerran näin MasterChef Suomi -sarjassa.

Näin kauan siihen sitten meni, että päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kokeilla niitä. Ja ensimmäinen yritys ei tietenkään mennyt niin kuin Strömsössä.


Luulen ainakin, että nämä oli alivatkattuja, koska en ole marenkeja tehnyt ja en tiedä, minkälainen se taikinan pitäisi olla. Ja näissä varsinkin on niin paljon erilaisia versioita. Niin monta kokkia ja niin monta eri tyyliä.

Pientä johdatusta macaron-leivoksen historiaan..

..Macaron-leivoksen kuoret valmistetaan mantelijauheesta, tomusokerista, kananmunanvalkuaisista sekä sokerista, ja 1800-luvun loppupuolelta alkaen macaroneja on koottu kerrosleivoksiksi laittamalla erimakuisia täytteitä kahden kuoren väliin.

Alun perin macaroneja tarjottiin kuitenkin täytteettöminä mantelikekseinä ja ensimmäiset havainnot macaroneista juontavat keskiajalle. Joidenkin lähteiden mukaan macaronit olisi keksitty vuonna 791 Cormeryn luostarissa, toisten lähteiden mukaan ne olisivat saaneet alkunsa munkkien toimesta Italiassa. Gastronomian tietosanakirja Larousse Gastronomiquen mukaan macaroneja kutsutaankin myös nimellä 'munkin napa'.

Macaron-nimen alkuperä juontaneekin italian kielen murresanaan maccarone, jolla on ilmeisesti haluttu viitata jauhettuun manteliin. Italian hoveissa tarjoiltiin enimmäkseen macaroneja läheisesti muistuttavia, karvasmantelilla maustettuja amarettikeksejä, ja ensimmäiset merkinnät macaroneista ranskankielisessä kirjallisuudessa ovat vuodelta 1522 Francois Rabelais'n teoksessa Quart livre.

Lisää voit lukea kirjasta Pariisilainen macaron-leivos (Kaislakustannus).

Sittenhän minä jatkoin Internetin hienossa maailmassa surffailua. Luen vinkkejä täältä ja täältä. Ohjeitahan löytyy, vaikka minkälaisia.

Mutta itse tein mainitsemani kirjan ohjeella: 

macaron-kuoret ranskalaiseen tapaan


60 macaron-kuorta eli 30 kpl valmiita pieniä leivoksia

Valmistusaineet:

100 g munanvalkuaista (vastaa n. kolmea kananmunaa)
110 g mantelijauhetta (vastaa noin 2.5 dl)
200 g tomusokeria (vastaa noin 3 dl + 2 rkl)
25 g hienoa sokeria (vastaa noin 2 rkl)

Tärkeää eritellä valkuaiset keltuaisista jo muutamaa päivää ennen leipomista, sillä ikääntymisprosessin aikana valkuaisen koostumus muuttuu siten, että sitko vähenee, ja näin saat aikaan kuohkean valkuaisvaahdon. Erotellut munanvalkuaiset säilytetään jääkaapissa. Ne säilyvät ilmatiiviissä rasiassa jopa viikkoja, tai ne voi halutessaan jopa pakastaa. Muista ottaa munanvalkuaiset kuitenkin huoneenlämpöön noin tuntia ennen leipomisen aloittamista.

Sekoita mantelijauhe ja tomusokeri huolellisesti keskenään. Tämän vaiheen voi tehdä joko tehosekoittimessa tai kulhossa käsin sekoittaen - pääasia on, että jauheesta tulee erittäin hienoa ja tasaista. Jauheen voi halutessaan myös siivilöidä paakkuuntumisen estämiseksi.

Laita toiseen kulhoon kananmunanvalkuaiset ja hyppysellinen sokeria. Sekoita sähkövatkaimella. Kun seos alkaa vaahdota, lisää loput sokerista pienissä erissä. Vatkaa, kunnes vaahto on kiiltävää, ja vispilään muodostuu nostettaessa teräviä huippuja. Varo kuitenkin sekoittamasta vaahdosta liian kovaa tai kokkareista.

Jos haluat värillisiä macaron-kuoria, lisää elintarvikeväri valkuaisvaahtoon tässä vaiheessa.

Jauhemaisen elintarvikevärin käyttö on suositeltavampaa, sillä niillä saa aikaan paremman ja tasaisemman värityksen, eikä taikinasta tule liian nestemäistä. Veitsenkärjellinen väriainetta riittää.

Yhdistä manteli- ja tomusokeriseos valkuaisvaahtoon ja sekoita tasaiseksi taikinaksi kumilastalla nostellen. Kaavi huolellisesti mukaan myös reunoilla ja pohjalla oleva taikina. Jatka nostelua, kunnes taikina on hyvin sekoittunut, muttei kuitenkaan liian juokseva. Voit kokeilla taikinan koostumusta nostamalla sitä lautaselle pienen ympyrän verran. Taikinan koostumus on oikea, kun pintaan ei jää huippua, vaan se levittyy laakeasti.

Lusikoi taikina pursotinpussiin, jonka tylla eli pursotinkärki on pyöreä ja halkaisijaltaan noin kahdeksan (8) mm. Pursota leivinpaperilla peitetylle pellille pieniä ympyröitä, joiden läpimitta on noin kolme (3) cm. Macaronit kannattaa pursottaa tasaisiin riveihin, jotta niiden väliin jää tilaa leviämiseen. Taputtele lopuksi pellin pohjaa kevyesti kämmenellä, jotta macaronit asettuisivat kauniisti ja mahdolliset ilmakuplat hajoaisivat.

Anna macaronien levätä ja kuivahtaa huoneenlämmössä noin parikymmentä minuuttia, jotta niihin muodostuu rapea kuori.

Macaronit paistetaan 150-asteisessa uunissa ja paistoaika vaihtelee hieman uunin mukaan (keskimäärin 12-14 minuuttia). Puolessa välissä paistoaikaa uunipelti tulee kääntää. Jos macaroneja paistaa liian vähän aikaa, kuori jää pehmeäksi. Jos niitä puolestaan paistaa liian kauan, ne alkavat ruskistua ja kuivua. Sopivan kypsät macaronit ovat pinnaltaan väritykseltään tasaisia.

Paiston jälkeen macaronien pitää antaa jäähtyä hyvin ennen leivinpaperilta irrottamista.

Täyte levitetään macaron-kuorten sileälle alapinnalle ja macaron-leivokset kootaan painamalla kaksi kuorta kevyesti vastakkain. Lopuksi macaron-leivokset laitetaan yleensä vuorokaudeksi jääkaappiin vetäytymään.

-----------

Eli tuossa pieniä ohjeita ja suosittelen Teitä kaikkia kokeilemaan Macaron-leivosten tekoa.
Minä tein valkosuklaatäytteen ja värjäsin kuoret vaaleanpunaisiksi.
 Pidin uunissa 13 minuuttia, mikä oli liikaa.. Ja minua nuo pienet huput haittaa ;). Näitä tuli 24 kpl:tta ja kaikki meni. Esikoinen söi suurimman osan o_O. Näitä tulen jatkossakin tekemään. Seuraavana olisi tarkoitus tehdä kiivi-täyte.

 



10 kommenttia:

  1. Hyvältä näyttää! Pakko ekhä itsekin kokeilla.. mistähän sais vuorokauteen muutaman ekstratunnin..?

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Nopeasti näitä loppujen lopuksi tekee, kun rupeaa vain tekemään :)

    VastaaPoista
  3. Ovat kyllä joskus kovia temppuilemaan nuo macaronit, mutta mukavaa että vihdoin kokeilit ja lopputulos ei ole ollenkaan hassumpi.

    VastaaPoista
  4. Hauskaa, että kokeilit 'palkintosettiäsi' :D.
    Mielestäni onnistuit hienosti, juuri tuon hieman 'littanan' muodon vuoksi. Macaron ei ole pyöreä pallero, joka täytteineen kierii...

    Hauskaa, että olet nähnyt myös vaivaa lukemalla kakkusen historiaa - johon aina tulee mukavaa pientä uutta tietoa.

    VastaaPoista
  5. Wau! Näyttääpä hyvältä! Kun osaisi itsekin... Tein juuri leikkimacaron-leivoksia eilen huovasta mun tytöille :)

    VastaaPoista
  6. Maria: Kiitos! :)
    nami-hiiri: Eikös ollutkin :). Pursotinta oon jo monta kertaa käyttänyt, tosin kakun pursotuksessa ei ole niinkään hyvä.
    Kyllä nuo toisen satsin macaronsit tosiaan onnistui, kun niihin tuli se 'jalka'.

    mun tekemä: Kiitos. Eikun kokeilemaan ;). Jos miekii onnistuin, niin onnistut siekii :).
    Siehän oot jo harjoitellut niiden tekemistä :)

    VastaaPoista
  7. Houkuttelevan kauniita leipomuksia ja kiitoksia kun olet viitsinyt laittaa yksityiskohtaiset ohjeetkin. Syysiltojen iloksi pitää laittaa kotonakin.

    VastaaPoista
  8. WAU! Ihan selvästi sä olet, taiteilija, kondiittori sekä neulisti äitiyden ohella :) Nää ei varmasti ole helpoimmasta päästä, nämä leivonnaiset. Marenki on mulle edelleen mysteeri - jää liian löysäksi.

    VastaaPoista
  9. Minnuli: Kiitos!

    Meke: Kiitos. No en tiedä tuosta kondiittorista. Mietin jo kondiittoriksi hakeutua, mutta kun astma on ehdoton este o_O.. itsellä tosin silloin tällöin lääkitys käytössä.

    VastaaPoista
  10. Voi Heidi...Koita jaksaa...Astmaatikon elämä ei ole helppoa, sen tiedän kokemuksesta. Mutta vaikka kananmunaa en saakaan syödä, eivät kaikki herkut ole kiellettyjä. Sallittuja herkkuja riittää vaikka millä mitalla.

    VastaaPoista